Miksi teit niin? Käytettävyystestaus tuo arvokasta tietoa kehityksen tueksi

Sisun käytettävyystestausta on tehty jo vuodesta 2014 lähtien. Mitä käytettävyystestaus oikein tarkoittaa ja kuinka tuloksia hyödynnetään Sisun kehityksessä? Annetaan käyttöliittymäsuunnittelijamme kertoa.

Miksi käytettävyystestausta tehdään? Mikä sen tarkoitus on?

Yksinkertaistettuna käytettävyystestauksella pyritään selvittämään, mikä testattavassa järjestelmässä toimii ja mikä ei. Käytettävyystestauksen tarkoituksena on kerätä aitoa käyttäjäpalautetta, jonka myötä voidaan saada esiin mahdolliset käytettävyysongelmat ja varmentaa havaittuja kehityskohtia järjestelmässä. Verrattuna esimerkiksi kyselyillä tai sähköpostilla kerättyihin, usein yksittäisistä huomioista koostuviin palautteisiin, käytettävyystestauksen etuna on mahdollisuus saada laajempi ymmärrys ongelmasta. Tärkeää on ymmärtää, miksi käyttäjä toimi kuten toimi, ja miksi järjestelmä ei auttanut käyttäjää saavuttamaan haluamaansa lopputulosta. Tavoitteena onkin saada esiin käytettävyysongelmien itsensä lisäksi niiden syyt, jotta pystytään kehittämään oikeita asioita. Oireiden hoitamisen sijaan pyritään löytämään niiden aiheuttaja.

Kerro hieman Sisun käytettävyystestauksesta ja mitä se oikein tarkoittaa?

Käytettävyystestausta on tehty pitkin Sisun kehitystä jo vuodesta 2014 lähtien. Lähivuosina tapahtuneiden käyttöönottojen myötä myös testaukseen on saatu ns. uusi vaihe, sillä ne mahdollistavat Sisun testaamisen oikeissa käyttötilanteissa testiympäristöjen ja -datan sijaan. Jyväskylän yliopiston aloittaessa ensimmäisenä Sisun laajamittaisen käyttöönoton, tartuimme tilaisuuteen ja toteutimme opiskelijoiden kanssa päiväkirjatutkimuksen. Päiväkirjatutkimuksen aikana opiskelijat keräsivät huomioitaan ja pitivät päiväkirjaa Sisun käytöstä. Näin saimme arvokasta käyttäjäpalautetta päivittäisestä järjestelmän käytöstä yksittäistä testauspäivää pidemmältä aikajänteeltä.

Kuitenkin viime vuosina testausta on tehty pääosin testiympäristöjä ja -dataa sekä prototyyppejä hyödyntäen, koska tietoa on haluttu myös kerätä jo ennen käyttöönottoja. Kehityksen vaiheen kannalta olennaisiksi katsottuja toiminnollisuuksia on testattu eri käyttäjäryhmien edustajien kanssa ennalta valmisteltujen testitehtävien avulla. Yleisellä tasolla tämän käytettävyystestausprosessin voisi kuvata kulkevan seuraavasti:

• Käytettävyystavoitteiden määritteleminen
• Testihenkilöiden valitseminen
• Testitehtävien laatiminen
• Testien suorittaminen
• Testitulosten analysointi ja raportointi
• Muutosten tekeminen tuotteeseen
• Varmistava uudelleentestaus

Olemassa olevien toiminnollisuuksien parantamisen lisäksi eri käyttäjäryhmien kanssa tehty testaus on ohjannut myös uusien toiminnollisuuksien kehitystä. Etenkin jo suunnittelutyön aikana prototyypeillä tehdyt testit ovat auttaneet kehittämään toimintoja käyttäjien tarpeita paremmin vastaaviksi. Lisäksi uuden toiminnon julkaisun jälkeen tehdyt testaukset ovat auttaneet hiomaan kulmia, joita ei ole huomattu suunnittelun aikana.

Esimerkiksi loppuvuonna 2019 käytettävyystestejä tehtiin Jyväskylän ja Lappeenrannan yliopistoilla. Testattaviksi valikoituivat toiminnollisuuksista opiskelijoille tärkeä ja keskeinen ilmoittautumisen prosessi ja hallinnolle vastaavasti, myös opiskelijoiden ilmoittautumisprosessiin vaikuttavat, ilmoittautumisen ja opintojen rakenteen hallinta. Aiemmista testauskerroista poiketen opiskelijoiden kanssa tehdyissä testeissä käytettiin varsinaisen järjestelmän lisäksi prototyyppejä, jotka oli rakennettu aiemmin saatuja käyttäjäpalautteita huomioiden. Näin pystyttiin testaamaan jo toteutetun toiminnollisuuden lisäksi sitä, oliko parannusehdotuksia suunniteltaessa onnistuttu tunnistamaan käyttäjien kannalta oikeat ongelmakohdat.

Mitä käytettävyystestauksen tuloksille tapahtuu ja kuinka ne priorisoidaan?

Kaikki testauksesta kerätty materiaali käydään ensin läpi ja puretaan käyttöliittymäsuunnittelijoiden toimesta. Kerätty materiaali sisältää testin aikana haastatteluosuuksista kerätyt muistiinpanot, testauksen aikana tarkkailijan tekemät muistiinpanot ja huomiot, sekä tallenteet, kuten testikoneen ruuduntallennusvideot.

Materiaalista etsitään etenkin useamman käyttäjän esiin nostamia toistuvia ongelmakohtia sekä muita merkittävästi käyttöön vaikuttavia ongelmia. Myös pienemmät ja yksittäiset huomiot kirjataan ylös, vaikka ne eivät saman testin aikana olisikaan toistuneet tai korostuneet merkittävinä korjaustarpeina. Tämän jälkeen havaitut käytettävyysongelmat järjestetään edelleen vakavuuden mukaan. Ongelmien vakavuuden määrityksessä arvioidaan mm. sitä, kuinka paljon mikäkin ongelma vaikuttaa järjestelmän käyttöön; estääkö se käytön kokonaan vai onko kyseessä enemmän käyttöä hidastava ongelma.

Kun tulokset on saatu purettua ja kirjattua, käydään ne yhteisesti läpi koko projektitiimin kanssa. Tulosten läpikäynnistä järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa mukana ovat kaikki tiimit aina asiantuntijoista kehittäjiin ja testaajiin. Esiin nousseet korjattavat ongelmakohdat käsitellään yhteisesti, kirjataan kehitystiketeiksi ja priorisoidaan mahdollisuuksien mukaan. Pienempiä korjauksia, joita voidaan tehdä esim. toisen toiminnollisuuden kehityksen yhteydessä, voidaan korjata nopeasti, mutta suurempaa teknistä työtä vaativat korjaukset vaativat tuoteomistajien priorisointia. Myös yliopistojen projektipäälliköt priorisoivat Funidatan johdolla käytettävyyden parantamisen tikettejä, jotta kaikki ovat yhtä mieltä lopullisesta roadmapista ja resurssien käytöstä. Joissain tapauksissa saadut tulokset myös nostavat esiin tarpeen uudelleentestaukselle, jolloin ne palaavat käyttöliittymäsuunnittelijoiden työlistalle.

Mitkä ovat käytettävyystestauksen edut?

Merkittävin etu käytettävyystestauksesta on suunnittelu- ja kehitystiimeihin kertyvä ymmärrys siitä, miksi käyttäjä toimi kuten toimi, ja miksi järjestelmä ei auttanut häntä saavuttamaan haluamaansa lopputulosta. Sen lisäksi, että tieto käytettävyysongelmista todellisessa kontekstissa auttaa korjaamaan oikeita asioita järjestelmässä ja tukee tulevaa kehitystyötä, saatu ymmärrys tukee parhaimmillaan koko kehitysprosessia aina toiminnollisuuksien määrittelystä koulutuksiin ja käyttöohjeisiin.

Jos käyttäjä esimerkiksi raportoi, ettei onnistunut löytämään etsimäänsä toimintoa järjestelmästä, ei tämä tieto itsessään vielä välttämättä kerro paljon. Se, missä tilanteessa käyttäjä toimintoa etsi, mistä hän sitä etsi, ja miksi ei ajatellut sen olevan siellä missä se oli, antavat jo paremman kokonaiskuvan siitä, miten käyttäjä järjestelmää hahmottaa. Ihmisten toimintamalleja ohjaavat myös monet järjestelmästä riippumattomat tekijät, kuten tottumus ja olettamus aiempaan tietoon perustuen. Parhaimmillaan käytettävyystestauksella päästään kiinni näihin toimintaan vaikuttaviin tekijöihin, ja ne voidaan jopa huomioida järjestelmää suunniteltaessa edelleen.

Liittyykö käytettävyystestaukseen haasteita?

Sisu on laaja ja monitahoinen järjestelmä, jolla on yhtä lailla laaja ja monimuotoinen käyttäjäkunta. Yksi suurimmista haasteista käytettävyystestauksessa on saada tarpeeksi suuri ja kattava otanta varmistaen samalla, etteivät tulokset sirpaloidu liikaa pinnallisiksi, yksittäisiksi huomioiksi. Esimerkiksi organisaatioiden väliset erot käytännöissä tai opiskelijan opintojen ala ja vaihe heijastuvat helposti testituloksiin, mikä haastaa niin testien suunnittelussa kuin tulosten analysoinnissa. On tärkeää muistaa, ettei Sisun käyttöönotto tarkoita ainoastaan järjestelmäuudistusta vaan myös toimintamallimuutosta niin työntekijöille kuin opiskelijoille.

Mitä vielä haluaisit kertoa Sisun käytettävyystestauksesta?

Sisu on suunniteltu yhteiseksi työkaluksi korkeakouluille, joten testausta tehdään kaikissa Sisu-korkeakouluissa. Tavoitteena on parantaa järjestelmää kaikille edulliseen suuntaan perustuen oikeaan ongelmien tunnistamiseen. Tämä asettaa omat haasteensa, mutta tarjoaa samaan aikaan myös mahdollisuuden testata Sisua hyvin laajan ja monimuotoisen käyttäjäjoukon kanssa.

2020 on ollut poikkeuksellinen vuosi. Korona on vaikuttanut myös Sisun käytettävyystestaukseen eikä yliopistoilla tapahtuvaa käytettävyystestausta ole voitu toteuttaa samoin kuin aiemmin. Suunnitelmissa on kuitenkin jatkaa Sisun käytettävyystestausta, ja siirtyä siinäkin etätyökalujen käyttöön.

‍