Kirjakerhomme iskee jälleen – kuinka ketterä ohjelmistoyritys organisoidaan?

Kulttuuri
18.10.2022
Kirjakerhomme iskee jälleen – kuinka ketterä ohjelmistoyritys organisoidaan?

Tällä kertaa kirjakerholaisemme lukivat ammattikirjallisuutta ketterän ohjelmistokehityksen organisoinnista. Mitkä luetun opuksen ajatuksista jäivät erityisesti vaikuttamaan arkityöhömme?

Johannes Gutenbergin kirjapainoa pidetään yleisesti eräänä ihmiskunnan tärkeimmistä keksinnöistä. Painettu kirja mahdollisti tehokkaan ja täsmällisen tiedon siirtämisen paitsi maantieteellisesti laajalle alueelle myös sukupolvien poikki. Näin syntyi mahdollisuus syventää tietämystä yli yhden ihmisen elämän ja kykyjen asettamien rajojen. Tätä tietopohjaa – tiedettä – varjelemaan ja edistämään syntyivät yliopistot.

Funidatan tehtävä on tarjota digitaalisia palveluita oppimiseen ja opetukseen. Yhtiömme omistajia ovat kuusi suomalaista yliopistoa ja yksi ammattikorkeakoulu. Tuntuukin siis luonnolliselta, että aina silloin tällöin kumarramme Gutenbergin perinnölle ottamalla kirjan käteen. Kirjakerhomme aloitti toimintansa vuonna 2020, kun eräs tuoteomistajistamme toi idean mukanaan edellisestä työpaikastaan. Lukemisen lomassa kokoonnumme noin kerran kuukaudessa hetkeksi keskustelemaan ja väittelemään lukemastamme.

Team Topologies haastoi meidät pohtimaan tiimien vastuunjakoa

Viimeksi kirjakerhomme perehtyi ohjelmistokehitystiimien organisointia käsittelevään kirjaan nimeltä Team Topologies, jonka ovat kirjoittaneet Matthew Skelton ja Manual Pais. Se on kirjoitettu selvästi suurempien yritysten näkökulmasta, mutta sopivalla määrällä mielikuvitusta saimme asiat sovellettua myös reilun 50 hengen kokoiseen organisaatioomme.

Tuoreena Sisun kehittäjänä koin erityisen mielenkiintoiseksi kirjan taustalla olevan ajatuksen siitä, että organisaation rakenne johtaa suoraan tuotettavan ohjelmiston arkkitehtuuriin. Suurin osa Sisusta on kehitetty melko pienellä porukalla, jolloin sisäisiä rajoja tai vastuunjakoa ei ole tarvittu. Funidata on kuitenkin kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja siksi yksi uusista haasteistamme on selkeiden vastuualueiden löytäminen eri tiimeille aina kooditasolta lähtien. Vastuunjaon kautta tiimit voivat syventää osaamistaan omilla alueillaan ja täten omistaa aidosti oman osansa Sisusta.

Toisaalta Team Topologies käsittelee aihepiiriään vain teknistä työtä tekevien tiimien kautta. Kirjakerhomme ei syrji työtehtävän perusteella (eikä toki muutenkaan!) ja niinpä kirjan rajaus koettiin hieman haastavaksi ei-teknisten lukijoiden keskuudessa. Tämä nostaa kuitenkin esiin yhden tällaisen aktiviteetin hienoimmista puolista: pääsimme kuulemaan erilaista työtä tekevien kollegoiden ajatuksia toiminnallemme keskeisistä aiheista aina, kun kokoonnuimme keskustelemaan lukemastamme osuudesta.

Kirjakerhomme perehtyi Team Topologies -kirjaan

Kirjassa käsitellyt aiheet vaikuttavat arkityön taustalla

Skelton ja Pais puhuvat kirjassaan paljon eri funktioita toteuttavien tiimien välisestä interaktiosta ja käsittelevät sitä ohjelmistokehityksestä tutun rajapintojen käsitteen avulla. Tuotejohtajamme Mari kokeekin, että Team Topologies on auttanut jäsentämään, miten eri tiimimme toimivat keskenään. Esimerkiksi UI/UX-tiimimme – eli tuttavallisemmin Uikku-tiimi – tekee yhteistyötä kaikkien kehitystiimien kanssa ja mahdollistaa suunnittelullaan Sisun yhtenäisyyden. Tämä vastaa pitkälti kirjassa esiteltyä enabling team -ajatusta, jossa vuorovaikutussuhteet ovat monimutkaisia ja suuntautuvat eri puolille organisaatiota.

Teknisestä luonteestaan huolimatta kirjan ajatukset ovat jättäneet jälkensä kaikkiin lukijoihin. Onkin ollut mukava huomata, että monet kirjakerhoon osallistuneista reflektoivat edelleen organisaatiomme toimintaa Team Topologiesin valossa. Tällä kertaa kirja oli teknologiajohtajamme Tonin valitsema, mutta periaatteemme on, että kuka tahansa innokas funidatalainen saa valita kirjan ja vetää kerhon tapaamiset. Aihepiiri on niin ikään vapaa, joten seuraavalla kerralla saatamme lukea vaikka klassista proosaa!

Joonas Häkkinen
Jaa artikkeli