PO:n matkassa: Katjan kanssa Sisun alkulähteiltä nykypäivään
Uudessa blogisarjassamme tuoteomistajamme kertovat sekä työnteostaan että tuotteidemme kehityksestä ja ominaisuuksista. Ensimmäisessä osassa on äänessä Katja, joka on työskennellyt meillä jo hankeajoilta lähtien.
Meillä Funidatalla työskentelee kuusi sisukasta tyyppiä, joita kutsutaan lyhyesti ja ytimekkäästi PO:iksi. PO on lyhenne sanasta Product Owner eli tuoteomistaja. Karkeasti voisi kuvailla, että PO vetää kehitystiimiä, mutta todellisuudessa työnkuva sisältää meillä paljon muutakin. Tällä postauksella aloitamme uuden sarjan blogikirjoituksia, jossa tuoteomistajamme kertovat sekä työnteostaan että tuotteidemme kehityksestä ja ominaisuuksista. Ensimmäisenä ääneen pääsee talossa alusta alkaen ollut Katja, joka kertoo meille paitsi päivittäisistä tehtävistään myös Sisun opiskelijakeskeisen toimintalogiikan alkulähteistä.
Moi Katja! Kiva, kun lähdit mukaan. Kerro hieman itsestäsi ja siitä, mitä teet Funidatalla.
Olen Lapista lähtöisin oleva tuoteomistaja ja huolehdin täällä Funidatalla kahden kehitystiimin kehityksen etenemisestä. Lisäksi perehdytän uudet työntekijät Sisun filosofiaan ja häslään kaikkialla, missä käsiparia tarvitaan. Työni koostuu siitä, että pyrin saamaan ymmärryksen työstettävistä kokonaisuuksista ja huolehdin, että kehitystarpeet ovat selvillä, suunnittelu etenee ja että työn alla olevista asioista olisi mahdollista saada valmiita suunnitellussa ajassa.
Oho, kattava paketti! Kerro tyypillisestä työpäivästäsi – jos sellaisia on.
Nyt korona-aikaan herään siinä kuuden paikkeilla ja siirryn keittiöön töihin. Aamulla katson, missä tilassa sprinttimme ovat ja luen edellisen työpäivän iltapäivän viestit ja vastailen niihin. Kaiken suunnittelun ja hiljaisuutta vaativan työn teen aamulla, koska kun ensimmäinen palaveri alkaa joko klo 8 tai viimeistään klo 9, on loppupäivä yleensä siirtymistä palaverista toiseen. Työpäivien aikana osallistun eri tiimien suunnitelupalavereihin, asiantuntijapalavereihin ja mahdollisesti myös asiakastilaisuuksiin. Työt lopetan klo 15 aikaan, kun nuorempi lapsi on haettava eskarista kotiin.
Kurkistetaan vähän menneeseen. Olet ollut Sisu-projektissa mukana jo hankeajalla. Millaisista suunnitteluperiaatteista lähditte rakentamaan uutta järjestelmää?
Jo ihan heti alussa päätimme, että järjestelmää lähdetään rakentamaan ketterällä menetelmällä. Näin ollen emme pyrkineetkään heti suunnittelemaan koko järjestelmän kaikkia osia kattavasti, vaan ensin mietimme korkeakoulujen opintohallinnon prosesseja ja rajasimme kokonaisuuden, jota halusimme lähteä tavoittelemaan. Prosesseista teimme prosessikaaviot, jotka kävimme läpi asiakkaiden kanssa. Halusimme jo kehityksen alkumetreillä tuoda asiakkaat osaksi asiantuntijaryhmää, joka kertoo tarpeista ja tuo asiantuntemuksensa osaksi kehitysprosessia. Pyrimme antamaan heille mahdollisuuksien mukaan näköalaa kehitykseen kuukausidemoilla ja erilaisilla läpikäynneillä. Alussahan meitä oli projektissa mukana vain neljä, joten kaikkeen haluamaamme emme heti pystyneet.
Asiakkaat ohjeistivat meitä miettimään rohkeasti niitä opintohallinnon prosesseja, jotka oli rajattu toteutettavaan kokonaisuuteen. Käytännössä pyrimme löytämään yhteiset toimintamallit kaikille asiakkaille ja miettimään tyhjältä pöydältä sen, mitä toiminnallisuudella pyritään saavuttamaan. Siispä ne arvot, jotka Funidatalle ovat nyt valikoituneet, olivat arvomme jo alussa.
Miten älykkäästä opintosuunnitelmasta tuli Sisun keskeisin osa?
Kun mietimme kaiken tiedon alkuperää, meille tuli jo hyvin varhaisessa vaiheessa selväksi, että opiskelijahan sen kaiken tiedon tuottaa. Kun tätä ajatusta työstettiin pidemmälle, totesimme, että opiskelija suunnittelee opintojaan jo jossain: ruutupaperilla, vihossa, päässään – jossain se tieto on. Tuumasimme, että meidän tulee konkretisoida opiskelijan opintosuunnittelu ja saada se rakenteelliseen muotoon niin, että opiskelija ja opetusta tarjoava taho ovat molemmat kärryillä siitä, millä tavoin opiskelija aikoo hankkia tutkintoonsa vaadittavan osaamisen. Kun tämä kaikki saadaan opintosuunnitelmassa rakenteelliseen muotoon, kaikki tieto säilyy samassa paikassa ja rakenteesta voidaan tarvittaessa poiketa. Opintosuunnitelma on myös sopimus opiskelijan ja korkeakoulun välillä, ja tällöin opiskelijan oikeusturvan toteutuminen voidaan varmistaa paremmin. Tiedot sovituista asioista eivät ole enää pöytälaatikossa ja opiskelijan tai opettajan muistissa, vaan yhdessä samassa paikassa tallessa.
Entä miksi opintosuunnitelmaa ei hyväksytetä?
Opintosuunnitelmaa ei hyväksytetä, koska se on hyväksytty jo. Kun korkeakoulu määrittelee, millä tavoin tutkintoon vaadittava osaaminen voidaan hankkia ja osaaminen on tunnistettu tutkintorakenteen osissa (opintokokonaisuudet ja opintojaksot), se asetetaan opiskelijoille tarjolle opintosuunnitelman kautta. Suunnitelmassa on jo siis kaikki, mitä opiskelijalta vaaditaan sekä mahdolliset vaihtoehtoisuudet ja valinnaisuudet. Kun kerran on jo päätetty etukäteen, että näin se osaaminen saavutetaan, ei sitä tarvitse jälkikäteen enää vahvistaa.
Miten muut Sisun elementit ovat rakentuneet opintosuunnitelman ympärille?
Opintosuunnitelma tuottaa tietoa muualle. Opiskelijalle tarjotaan opintosuunnitelmassa polku, jota kulkemalla hän saavuttaa tutkintoonsa vaadittavan osaamisen. Kun opiskelijat tekevät valintoja, suunnitelmat antavat tietoa korkeakoulun henkilöstölle muun muassa resurssisuunnitteluun. Henkilöstö esimerkiksi näkee, kuinka moni opiskelija suunnittelee suorittavansa tietyn opintojakson tietyssä periodissa tai kuinka moni opiskelija on suorittanut opintojaksosuoritukseen vaadittavat osat. Tiivistettynä opetusta tarjoava yksikkö siis rakentaa Sisuun ne opinnot, jolla opiskelija saa vaadittavan osaamisen ja sen jälkeen hyödyntää opiskelijan suunnitelmatietoa. Opintojen tiedot syötetään vain kertaalleen, ja tuotettua tietoa voidaan hyödyntää eri prosesseissa.
Tuottaako Sisun ideologia haasteita ja mitä ajatuksia ne sinussa herättävät?
Kyllä ja ei. Sisun ideologia ja filosofia on se perusta, jonka päälle on helpompi lähteä rakentamaan uutta. Kun erilaiset prosessit ja perusteet on mietitty kehityksessä, tiedetään jo valmiiksi, miksi jotain tehdään, mitä sillä tavoitellaan ja miten se palvelee käyttäjiä. Näin kaikki kehityksessä mukana olevat voivat ymmärtää ja sitoutua käsillä olevaan työhön.
Haaste puolestaan on siinä, miten tämä ymmärrys välitetään myös asiakkaille, joilla on ollut käytössään mahdollisesti hyvinkin erilainen tietojärjestelmä omine ideologioineen. Kyse on erilaisuudesta ja muutoksesta, ja muutos yleensä haastaa kaikki toimijat. On ymmärrettävää, että muutos ahdistaa ja pelottaa – erityisesti silloin, jos perusteita ei ymmärretä.
Miten työsi on muuttunut vuosien varrella Sisun ja Funidatan kasvaessa?
Olen aina ollut semmoinen jokapaikanhöylä ja teen mielelläni kaikkea, missä minusta on hyötyä. Vaikka työtehtävät ovat ehkä vähän muuttuneet, niin periaate on pysynyt samana: touhuan siellä, missä minusta on apua. Olen vetänyt alusta saakka kehitystiimiä, ja se työ jatkuu edelleen. Blogitekstien kirjoittelu on ilokseni jakaantunut useille henkilöille, joten nautiskelen blogitekstien tuottamisesta nyt enää harvakseltaan välipaloina. Lisäksi työnnän käteni kaikenlaiseen kehittämishommaan kuten ennenkin. Kehittämiskohteet ovat vain vähän erilaiset kuin silloin 5–6 vuotta sitten.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä: miten tyhjennät mielesi työasioista?
Lapset auttavat siinä hyvin, mutta lisäksi laulan ja soitan pianoa, kudon sukkia, lapasia ja kaulahuiveja sekä pelaan Fortnitea poikaystävän kanssa. Silloin, kun on tosi stressaavaa, niin siivoaminen, pyykkihuolto ja petivaatteiden silitys sekä mankelointi auttavat kummasti. Ja kun lumet sulaa, menen metsään heittelemään frisbeekiekkoa. Eli ihan perusjutut auttavat, ja ihanat työkaverit.