SisuSchedula sujuvoittaa korkeakoulujen lukujärjestyssuunnittelua
Miten SisuSchedula tukee lukujärjestyssuunnittelua ja vähentää päällekkäistä työtä? Lue, miten Sisun tiedot tuodaan osaksi suunnittelua.
Korkeakoulujen lukujärjestyssuunnittelussa sovitetaan yhteen suuri määrä tietoa opintojaksojen rakenteista ja opetuksen määrästä opettajien toiveisiin, tiloihin, erityisvälineisiin ja opiskelijaryhmiin. Funidatan kehittämä SisuSchedula on korkeakouluille suunnattu lukujärjestyssuunnittelutyökalu, joka kokoaa suunnittelun yhteen Sisun tietojen pohjalta.
SisuSchedula auttaa korkeakouluja käsittelemään opettajien lukujärjestystoiveita, ajoittamaan opetusta ja suunnittelemaan tilojen käyttöä Sisun tietojen pohjalta. Funidatan tuoteomistaja Hanna-Leena Maunula työskentelee tiimissä, joka kehittää SisuSchedulaa. Maunulan työ painottuu projektinhallintaan, asiakasyhteistyöhön ja kehitystyön koordinointiin.
”Ensimmäinen käyttöönotto on käynnissä nyt syksyllä 2026, kun LAB-ammattikorkeakoulu ottaa SisuSchedulan käyttöön. Sisu otettiin LABissa käyttöön kesällä, ja SisuSchedula sen jälkeen,” Maunula kertoo.
Opettajien tarpeet osaksi lukujärjestyssuunnittelua
Kun SisuSchedulaa on kehitetty, Funidatalla on haastateltu eri korkeakouluja ja järjestetty käyttäjätestauksia. Niissä on noussut esiin selkeästi, että opettajalla on lukujärjestyssuunnittelussa hyvin olennainen rooli.
Opettaja tietää, kuinka paljon opetusta opintojaksolle tarvitaan, kuinka pitkiä opetuskertojen pitäisi olla ja millaisia erityisjärjestelyjä opetukseen liittyy. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla opetus voi edellyttää ensin teoriakertaa, sen jälkeen käytännön harjoittelua tietyssä tilassa ja myöhemmin uutta teoriakertaa. Fysioterapian opetuksessa voidaan puolestaan esimerkiksi tarvita kuntosalia.
SisuSchedulassa opettajat voivat antaa lukujärjestystoiveita suoraan järjestelmään. Niiden perusteella muodostuu luonnostapahtumia ja luonnosvarauksia, joita lukujärjestyssuunnittelija voi käsitellä ja sijoittaa kalenteriin.
Yksi järjestelmä vähentää päällekkäistä työtä
Monessa korkeakoulussa opettajien toiveita kerätään edelleen esimerkiksi Excel-taulukoihin. Sen jälkeen suunnittelijat joutuvat siirtämään tietoja erikseen lukujärjestyssuunnittelun järjestelmään. Toisinaan käytössä voi olla erillinen järjestelmä opettajien toiveille ja toinen varsinainen suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Maunulan mukaan SisuSchedulan tarkoituksena on vähentää tällaista monivaiheisuutta.
SisuSchedulan käyttäjiä ovat lukujärjestyksiä suunnittelevat henkilöt ja opettajat. Opiskelijalla ei tässä vaiheessa ole omaa roolia SisuSchedulassa. Järjestelmässä suunnitellut lukujärjestykset näkyvät opiskelijalle Sisussa, opiskelija valitsee toteutukset ja ilmoittautuu opetukseen.
Sisun tiedot luovat pohjan lukujärjestyssuunnittelulle
SisuSchedula on itsenäinen työkalu, mutta se perustuu Sisun tietoihin. Maunulan mukaan tämä on yksi SisuSchedulan vahvuuksista.
Opintohallinnon data ei ole yksinkertaista. Sisussa käsitellään opintojaksoja, suoritustapoja, arviointikohteita ja toteutuksia. Opiskelija voi esimerkiksi suorittaa opintojakson osallistumalla opetukseen tai tekemällä etätentin. Lukujärjestyssuunnittelun pitää ymmärtää tätä rakennetta.
”Kun järjestelmä käyttää Sisun dataa ja ymmärtää sen rakenteen, korkeakoulun ei tarvitse rakentaa monimutkaisia väliyhteyksiä eri järjestelmien välille,” Maunula sanoo.
SisuSchedulaa kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa
SisuSchedulan käyttöliittymän suunnittelu on jo pitkällä. Maunulan mukaan tavoitteena on ollut raikas, moderni, intuitiivinen ja selkeä käyttöliittymä.
Käyttäjätestauksia on tehty prototyypeillä loppukäyttäjien kanssa. Saatu palaute on viety takaisin kehitystyöhön, ja sen perusteella käyttöliittymää on muutettu. Maunula korostaa, että ensimmäinen käyttöönotto tuo varmasti vielä lisää havaintoja.
”SisuSchedulaa ei ajatella suljettuna kokonaisuutena, vaan sitä kehitetään tulevaisuudessa jatkuvasti käyttökokemusten perusteella,” Maunula sanoo.
Optimointi tukee tulevaisuudessa suunnittelijan työtä
Lukujärjestyssuunnittelu on korkeakouluissa jatkuvaa. Se ei ole Maunulan mukaan yksittäiseen ajankohtaan sidottu ilmiö, vaan pysyvä osa opetuksen suunnittelua.
Tulevaisuudessa SisuSchedulaan on tarkoitus tuoda myös avustavia toimintoja, jotka voivat auttaa lukujärjestysten optimoinnissa. Maunula puhuu tekoälystä ja optimoinnista ennen kaikkea suunnittelun tukena.
Kyse ei ole siitä, että järjestelmä korvaisi ihmisen tekemän suunnittelutyön. Lukujärjestysten rakentaminen edellyttää edelleen korkeakoulun käytäntöjen tuntemista, asiantuntijan harkintaa ja ymmärrystä opetuksen rakenteista.
”Emme ole vielä siinä maailmassa, että painetaan nappia ja lukujärjestykset vain tulevat. Tarvitaan edelleen ihmisiä, ammattitaitoa ja ymmärrystä,” Maunula sanoo.
Optimointia on tarkoitus kehittää niin, että korkeakoulut voivat määritellä SisuSchedulaan omia sääntöjään. Niiden perusteella järjestelmä voisi suositella, milloin ja missä opetus kannattaa järjestää, jotta lukujärjestyksestä muodostuu mahdollisimman toimiva kokonaisuus.
Käytännön tarpeet ohjaavat SisuSchedulan kehitystä
Maunulan mukaan SisuSchedulan kehityksessä olennaista on ollut se, että tuotetta on tehty yhdessä käyttäjien kanssa. Ensimmäisen käyttöönoton valmistelu on sujunut hyvässä yhteistyössä, ja tuote on herättänyt kiinnostusta myös muissa korkeakouluissa. Käyttäjähaastatteluihin ja testauksiin on saatu mukaan oikeita käyttäjiä, eikä tuotetta ole tarvinnut rakentaa oletusten varassa.
”Kun ymmärrämme Sisun tietoja, korkeakoulujen opintohallinnon rakenteita ja lukujärjestyssuunnittelun käytännön tarpeita, voimme rakentaa työkalun, joka todella tukee suunnittelijoiden ja opettajien työtä,” Maunula sanoo.