Norsu syödään pala kerrallaan: Sisun laajuus yllätti alaa vaihtaneen Teron
Tero lähetti meille avoimen hakemuksen ja yllättyi nopeasta rekrytointiprosessista sekä Sisun haastavasta tietomallista.
Edes pandemia ei estänyt Funidataa kasvamasta ja vuoden 2020 aikana meillä aloittikin monta uutta funidatalaista. Yksi heistä on Tero Tapio, joka on nyt muutaman kuukauden ajan ollut meillä ohjelmistokehittäjänä. Kysytään Terolta, millaisena Sisu näyttäytyy kehittäjälle.
Moi Tero, kuka olet ja mistä tulet?
Moi! Olen hiljattain valmistunut tietojenkäsittelytieteen kandi ja alanvaihtaja. Aiemmassa elämässäni tein hommia myynnin, asiakaspalvelun ja viestinnän parissa. Tietyssä pisteessä tajusin, että halusin työelämältäni muuta, ja päädyin opiskelemaan Helsingin yliopistoon tavoitteenani ammatinvaihto sovelluskehittäjäksi.
Maantieteellisesti katsoen tulen Lahesta, sekä syntyperäisesti että työmatkoilla - ellen ole koronan myötä eristyksissä etätöissä. Vaikka kilometrejä kertyykin, mahdollistaa Funidatan sijainti helpon saapumisen julkisilla. Etäpäivien ja junassa työskentelyn täydentämä kokonaisuus on minulle juuri sopiva.
Miten päädyit Funidatalle kehittäjäksi?
Alan ensimmäinen työpaikkani oli Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osaston sovelluskehitysakatemiassa (TOSKA-ryhmä), jossa teimme yliopiston omaan käyttöön verkkopalveluita. Koska olimme samalla opiskelijoita, näimme tuottamiemme palveluiden tärkeyden ja vaikutuksen suoraan sekä opiskelijoiden että henkilökunnan työhön ja elämään. TOSKAn määräaikaisen pestin jälkeen olikin luonnollista hakea töihin Funidatalle, kun yliopistomaailman toiminta-alue oli jo entuudestaan tuttu ja tiesin, että työlläni tulee olemaan yhteiskunnallisesti tärkeä tarkoitus.
Itse asiassa olin Funidatasta niin vakuuttunut, että vaikka työnhakuni aikana tarjolla ei ollut voimassa olevaa työpaikkailmoitusta kehittäjätehtäviin, päätin kuitenkin lähettää avoimen hakemuksen. Nopea vastaus ja kutsu haastatteluun oli positiivinen yllätys, jatkosta puhumattakaan!
Millaisena Sisu näyttäytyy kehittäjälle?
Ensimmäinen kontaktipinta Sisun, eli päätuotteemme, koodikantaan tapahtui työhaastattelussa, kun kysyin käytettävästä teknologiasta. CTO:mme Toni lasketteli tulemaan varmaan 15 eri teknologian pökerryttävän rimpsun, joista suurimmasta osasta olin kuullut, mutten koskaan käyttänyt. Kaiken pohjana olivat kuitenkin minulle tuttu JavaScript, Java, ja PostgreSQL, joten uskaltauduin etenemään prosessissa, vaikka päätä vähän huimasikin.
Nyt muutaman kuukauden kokemuksella uskallan sanoa päätöksen olleen oikea. Oppiminen on toki vielä alussa, ja softakehitystyössähän se ei koskaan tule loppumaan, mutta pikkuhiljaa systeemien logiikka rupeaa aukeamaan, ja koodikanta tulee tutummaksi tiketti tiketiltä. Kokonaisuus on valtavan iso, ja sitä ei kukaan pysty kerralla pitämään hallussaan, mutta se ei toisaalta ole tarkoituskaan, sillä tiimit keskittyvät oman alueensa edistämiseen.
Millaista on devata Sisua?
Jo työhaastattelussa minulle kerrottin Sisun erittäin haastavasta tietomallista. Vielä siinä vaiheessa ajattelin, että niinhän ne kaikki ovat, mutta näin muutaman kuukauden jälkeen uskallan itsekin kuvailla Sisua erittäin laajaksi ja haastavaksi kokonaisuudeksi. Yliopistojen opintohallintojärjestelmät ovat massiivinen kokonaisuus, joiden sisäistäminen vie aikaa ja energiaa sekä konseptitasolla että teknisesti, ja tämä onkin yksi työn vaikeimmista osioista. Onneksi Funidatalla on sovelluskehittäjien lisäksi töissä osaava joukko opintohallinnon asiantuntijoita, joiden tehtävänä on puristaa asiakkaiden moninaisista tarpeista kasaan toteutettavat prosessit devaajien käpisteltäviksi. Tärkein neuvo tämän suhteen oli tuoteomistajan muistutus siitä, miten norsu syödään: pala kerrallaan.
Mitä olet oppinut Funidatalla?
Olen ensimmäistä kertaa kehittämässä näin suurta ohjelmistokokonaisuutta, ja sen myötä oppimista on riittänyt teknologian lisäksi ohjelmistotuotannon prosessien äärellä. Ilokseni olen huomannut, että vaikka nykyinen kehitysmalli on edelleen pitkälti asiakas- ja omistajuussuhteen (yliopistot omistavat ja ovat asiakkaita) sanelema, menossa on koko ajan prosessi, jolla kehitysmallia muokataan ketterämmäksi.
Funidatalla kannustetaan oppimista mm. työajalla järjestettävien kirjakerhon ja teknologiaesitelmien avulla. Osallistuminen on toki vapaaehtoista, mutta suosittelen näitä lämpimästi kaikille. Oppimisen lisäksi ne tarjoavat myös mahdollisuuden tutustua esimerkiksi toimarin näkökulmaan.
Mikä on motivoinut sinua eniten tähän mennessä?
Koska jatkan edelleen opintojani Helsingin yliopistossa, jossa Sisu on opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä, olen samalla sekä tuotteen kehittäjä että käyttäjä. Täten tiedän, miten olennainen ja tärkeä työkalu Sisu on käyttäjilleen, ja sen parempaa motivaatiolähdettä ei olekaan! #dogfooding
Vapaa-ajalla pyrin varovasti yhdistämään ammattiini esimerkiksi roolipelaamisharrastukseni kehittämällä pelaamista avustavia digitaalisia työkaluja. Näin oppimisesta tulee sivutuote harrastamiselle ja tekeminen säilyy mielekkäänä.
Minkä neuvon antaisit jollekin, joka harkitsee kehittäjän hommia Funidatalla?
Lähetä hakemus ja katso, mitä siitä seuraa! Rekryprosessi on vaivaton ja nopea, ja vaikka paikkoja ei joka hetkellä mainostetakaan, on niitä silti usein tarjolla, joten avoinkin hakemus kannattaa lähettää. Koodityö Funidatan porukalla on rentoa, ja työssä on mahdollisuus keskittyä ensisijaisesti omaan tekemiseen tai osallistua laajemmin yrityksen hankkeisiin oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan.
Mikä on parasta Funidatalla?
Parasta Funidatalla on yhteisön tuki. Kun tuntuu siltä, että dev-envi ei pysy pystyssä, testit ei mene läpi, linttaus unohtui, mergesi kun piti rebaseta tai vastaan tulee joku muu tuhannesta vastaavasta kommelluksesta, konkreettinen apu ja henkinen tuki löytyy aina lähimmän työkaverin luota. Yksin ei tarvitse jäädä potemaan ongelmia edes etätyön aikana.